Pilersuinerit inuunermut pisariaqartut 1774-imili

KNI-p suliffeqarfiata ilaatut allatulli Polaroilip oqaluttuassartaa 1774-imi aallartippoq, taamani Naalagarsuit Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) pilersimmassuk. Aatsaalli 1948-mi KNI (taamanikkut KGH) Aasianni orsussanut toqqorsiviliorpoq. 1949-mi Qaqortoq, Nuuk Sisimiullu malinnaapput.

Tamatuma kingorna Polaroil alliartortuarsimavoq. Ullumikkullu nuna tamakkerlugu tankeqarfiit 70-it ingerlallugit. Taamaalilluta Kalaallit Nunaata atortussanik inuunermut pingaaruteqartunik pilersorneqarnerani ilaavugut. Sila qanoq ikkaluaraangalluunniit.
Sisimiuni Kiffartuussivimmi ikummatissat imerpalasut illut kiassarnerinut, timmisartunut, umiarsuarnut, biilinut suliffissuillu ingerlannerinut agguaannissaat pisariugaluartoq suliarisarpaat. Tamatigut iluatsittarnissaa inuunermut pingaaruteqarpoq. Taamaalilluni uulia, benziina, petruuliu timmisartullu orsussaat literit miliuunit arlallit nunarsuarmi inoqarfinnut avinngarusimanerpaat ilaannut apuuttarpoq.

Sinerissami najugaqaratta aalisarneq inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, mingutsitsisinnaanerlu qununartut annersaralugu. Pinngortitaq aalisakkallu asattuunnissaat ataqqinaatitut isigaarput, taamaalillutalu aamma aalisarneq piniarnerlu ileqqutoqqanik pingaartitsisut illersorlutigit. Mianersuaalliornissamut akissaqanngilagut – pinngortarsuarmi aningaasarsiornitsinniluunniit. Taamaattumik isumannaallisaaneq akisussaassuserlu eqqarsaatitsinniittuaannarput. Suleqatitsinni sillimaniarnikkullu politikkitsinni.

Issittup silaannaani atortussat nalinginnaasuusinnaanngillat. Taamaattumik atortussat Kalaallit Nunaannut tikiussukkavut tamarmik atornissaannut, paarinissaannut silallu qanoq issusaanut nalequssarluinnagaapput. Atortut tamarmik nunat tamalaat akornanni avatangiisinut tunngasunik aalajangersakkat maleqqissaarpaat. Aamma isumannaallisaanikkut avatangiisinillu mianerinninnermut tunngasut, toqqorsivimmiitinnissaannut, suliarinissaannut issittumilu assartornissaannut tunngasut. Tamakkuninnga ilisimasaqassuserput ukiorpassuarni pigiliukkiartorsimavarput nunani tamalaani pisisarfiivut umiarsuaatillillu suleqatiginerisigut.

Ikummatissat imerpalasut pisisartunut avatangiisinullu naleqqussakkat pisiaralugit, angallallugit, paaralugit, nassiussorlugit tuniniarlugillu – ukioq kaajallallugu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu suliaraagut. Annerusumik sulaaq, timmisartut orsussaat, petruuliu benziinalu suliaraavut. Aammattaaq Polaroilip isumagissassaraa Kalaallit Nunaanni akit allanngorannginnissaat aningaasartuutillu minnerpaaffimmiinnissaat.

Piffinni ataasiakkaani ikummatissanik imerpalasunik tuniniaaneq Polaroilip nammineq tuniniaaviini imaluunniit uuliaarniamik isumaqatigiissuteqarnikkut pisarpoq. Nunaqarfinni Polaroilip isumagisaasa ilagivaat.

Suliffeqarfiup suliaasa nutaat ilagilerpaat nunat tamat akornanni suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni uuliasiortut aatsitassarsiortullu sullinneri.  

Isumannaatsuutitsinerput akisussaassuseqarnerpullu sakkukillinngisaannarparput. Oqaatsit taakku marluk suliffeqarfitsinni ulluinnarnilu sulinitsinni sunniuteqarluinnartuupput. Issittumi uuliamik mingutsitsisoqassagaluarpat pinngortitamut inunnullu mianersorluinnarfiusussami suliaqartuuvugut.

Taamaattumik ikummatissanik imerpalasunik suliaqarnitsinni malittarisassat immikkuullarilluinnartut malillutigit sulisarpugut. Umiarsuit ikummatissamik assartuutigisartakkavut sikusiorsinnaanerminni tamarmik isklasse 1A-mik nalunaarsugaapput.

Polaroil pItsaassutsimi avatangiisimullu tunngatillugu aqutsinermini nunarsuarmi tamarmi malinneqartartunik eqquutsitsisuuvoq. Suliffeqarfiup Polaroilip nutarsaaneq ingerlattuaannarnikuuaa. Uppernarsaat ISO 9001 siullermeerluta ukioq 2011-mi pissarsiarivarput, taannalu 2014-imi aamma 2017-imi nutaamik pissarsiareqqipparput. Taassuma saniatigut ISO 14001 november 2013-imi pissarsiaraarput 2016-imilu aamma pissarsiareqqillutigu. Polaroil kingullermik ISO 9001-mut uppernarsaammik pissarsivoq 2020-mi aamma ISO 14001-mut 2019-imi.

Sumiiffinni 70-ini 430-t missaanni peqqumaasiviit atortorissaarutaat ataavartumik nakkutigisariaqarput. Suliassaq akisussaaffiit allat assigalugit inuit avatangiisaasalu isumannaatsuunissaat tunaartarilluinnarlugu ingerlanneqartoq.

Umiarsuit Polaroilip ikummatissanik assartuinermini atugai sikusiutitut 1A-mi inissisimapput.

Umiarsuaq ikummatissanik Kalaallit Nunaannut assartuinermi atorneqartoq sikusiutitut 1A-mi inissisimavoq. Ikummatissanik assartorneq apriilimiit novembarimut Kangerluarsorutsimut, Nuummut, Kangerlussuarmut Sisimiunullu pisarpoq.

Umiarsuit nunat tamat pitsaassutsimut oqartussallu piumasaqaataannut issittumi angalanissamut akuerisaapput.

Polaroilimi pitsaassusermik paasinnittaaseq tassaavoq pisisartut sullissinitsinnik misigisaat.

Pisisartut sullissinerput pingaarnerutillugu imatut nalilertarpaat:

  • Piffissaq eqqorlugu tikiussineq.
  • Peqqumaatit minnerpaaffiisa eqqortinnissaat.
  • Tunisassiap eqqortumik pitsaassuseqarnissaa.
  • Avatangiisit eqqarsaatiginissaat.
  • Nalorninani, sukkasuumik inussiarnersumillu sullissineq.

Polaroilip anguniagai:

  • Pisiniat piumasaat pitsaassutsimillu ilimagisaat naammassissallugit.
  • Pitsaassutsip ingerlaavartumik uuttorlugulu qaffassarnissaa.
  • Pitsanngorsaanerni suleqatit ilaatinneqartarnissaat.
  • Sulisut pisinnaasaasa pissusiisalu piorsarnissaat.
  • Inatsisit isumaqatigiissutillu piumasarineqartut attuumassutillit atuutsinnissaat.

Isumannaallisaaneq

Suliffeqarfitsinni isumannaallisaaneq tamanit salliutittuassavarput. ISO 9001 aama ISO 14001 allagartavut tulluusimaarutigaavut.

Avatangiisit

Mingutsitsinerup nerisassaqarfipput pinngortitarlu kusanartoq toqqaannartumik sunnertussaavai. Taamaattumik avatangiisinik isumaginninneq akisussaaffitta pingaarnersaraat.

Akit

Anguniagaraarput Kalaallit Nunaanni niuernerup akitigut allanngorannginnissaa aningaasartuutillu appasinnerpaanissaat.